Kesäkisut

Kesä se on sisäkissoillakin! Talvi on torkuttu uunin lämmössä ja sohvan selkämyksellä, mutta kesän tulon myötä kissat haluavat enenevästi ulkoilemaan terassilla olevaan "paviljonkiinsa". Ei voi välttyä huomaamasta, kuinka kevään tuoksut, äänet, tuulenvire ja auringon lämpö saavat kissan valpastamaan kaikki aistinsa- ikään kuin heräämään talviunestaan. Kesän myötä ulkopaviljongista on tullut melkeinpä suositumpi oleskelupaikka kuin sisätiloista. Lämpiminä ja pimeinä elokuun öinä kissanvaistot vasta heräävätkin, ja siilin ja muiden ötököiden rapistelessa pihalla eivät kissat  malttaisi lähteä edes yöksi sisään- silloinhan alkaisi juuri paras saalistusaika! Helteisinä päivinä kissat kuitenkin valitsevat vapaaehtoisesti sisätilat, ja sieltä mahdollisimman viileät lattiapinnat: takan edustan kiveys on yksi hellepäivien suosikkipaikka- samassa paikassa sitten talvella lämmitellään.

Kissojen paviljonki ei ole kovin iso, mutta se sopii hyvin ympäristön tarkkailuun kaikilla aisteilla. Tarkkailua voi harrastaa pienen kiipeilytelineen päältä, joita paviljongissa on kaksi kappaletta, molemmille kisuille omansa. Kissat tykkäävät käyttää myös kiipeilypuun alaosassa olevia  pesiä,  koska piilosta tarkkailu on ominaista kissoille,  ja kylmällä ilmalla siellä on lämpimämpääkin. Pesässä lienee myös turvallisen tuntoista nukkua. Näiden kiipeilytelineiden lisäksi paviljonki on sisustettu nukkumakorilla, hiekkalaatikolla ja vesikupilla. Terassin edessä olevilla bambuverhoilla voi paviljongin varjostaa, jotta kissat eivät joudu suoraan auringonpaahteeseen- kissat kun eivät pysty hikoilemalla jäähdyttämään itseään.

Valjasulkoilu on kissoista ihan parasta. Ne ovat jo oppineet että kun valjaat kaivetaan esiin, seuraa jotain kivaa. Niinpä ne tulevat seisomaan viereen, ovat liikkumatta kunnes valjaat on saatu kiinni, ja kehräys alkaa jo ennen ulosmenoa. Jos vain toinen pääsee ulos, todennäköisesti toinen alkaa äänekkäästi protestoida sisälle jäämistään. Ulkona kissat järsivät silmät sirrillään tyytyväisenä tuoretta ruohoa. Kun sitä on saatu päiväannos täyteen, voi vähän jahdata perhosia ja nuuhkia ympäristön hajujälkiä, tai vaikka kokeilla kipaista puuhun, niin pitkälle kuin fleksi antaa myöten.

Kissat ovat tietenkin mukana myös mökkilomalla. Siellä onkin hauskaa taiteilla parven kapealla kaiteella ja ulkoilla metsämaastossa, kalloilla kiipeillen ja monenlaisia uusia hajuja nuuhkien. Matkustaminen sujuu yleensä mukavasti, eikä mökille sopeutumisessa ole mitään ongelmaa, kunhan ruokapaikka ja hiekkalaatikko löytyvät. Ylimääräisenä bonuksena saa herkutella vastapyydetyllä, keitetyllä ja ruoditulla ahvenella- sitä herkkua ei malta kissa odottaa niin pitkään kuin ruotojen poistaminen kestää, vaan kiirehtii jo pöydälle nappaamaan osansa.

Kesä on vierähtänyt näissä merkeissä mukavasti, mutta siitä huolimatta emäntä haaveilee vielä isosta,  pihan kiertävästä  kissanaitauksesta, jossa kissat saisivat vapaasti juosta ja valita piilopaikkansa joko pensaan alta, kuusen juurelta tai  terassilta. Nämä megalomaaniset aitaussuunnitelmat ovat toistaiseksi tyrehtyneet niin toteutuksen hankaluuteen kuin kustannuskysymyksiinkin, mutta pitäähän sitä jotain kesähaaveita olla, kissanomistajallakin.