Isoja ja pieniä

01.06.2017 20:43

Kevättalviset romanssit johtivat onnellisiin perhetapahtumiin. Maaliskuun lopulla syntyivät Kisumisun ja Gawaynen pennut,kivasti pareittain: ensin kaksi yönmustaa poikaa ja sitten kaksi  kilpparitabbya tyttöä. "Printteristä taitaa loppua muste", totesi nuorimmainen synnytystä seuratessaan. Synnytys olikin varsinainen perhesynnytys, kun se tapahtui  prime time aikaan, klo18 perjantai-iltana, kun koko perhe oli kotona asettumassa mukavasti viikonlopunviettoon. Se viikonloppu menikin sitten pentuhuumassa, kun edellisen kerran pikkuisten tassujen tapsutusta oltiin kuultu kissalassa noin vuotta aiemmin.Synnytyksessä avustanut esikoinen sai päättää pentujen nimet, ja Harry Potter-kirjoistahan ne löytyivät: Ginevra Molly, Lily Luna, Severus Kalkaros ja Sirius Black.  Hetimiten kävi selväksi myös, että se punertavampi tyttökissa jää meille. Kasvattajana olisin arvostanut toisen naaraspennun rakennetta ja kuvioitusta, mutta lemmikkejähän nämä meidän kissamme ennen kaikkea ovat, joten esikoinen sai valita pentueesta itselleen mieleisimmän.

Tasan kaksi kuukautta myöhemmin näkivät päivänvalon myös Vanamon ja Walentinon rakkauspakkaukset. Vanamo järjestikin kunnon yllätyksen pyöräyttämällä viisi virkeää pentua, kun aiemmissa pentueissa syntyi vain kaksi pentua kummassakin. Tämän pentueen alulle saamista jouduttiin odottamaan yli puoli vuotta. Yhdessä vaiheessa Vanamolla oli valeraskaus, eikä tämän astutuksen jälkeenkään näkynyt ulkoisia merkkejä tiineydestä ennen kuin vasta noin viiden viikon kohdalla, eli monenlaista odotusta, käännettä ja epävarmuutta pentueen syntymää edeltäneeseen vuoteen ennättikin mahtua.

Nyt meillä onkin vilskettä kuin kissalassa konsanaan!  Isommat pennut juoksevat, painivat, hyökkäilevät, vaanivat ja temmeltävät neljästään, samalla kun pienemmät painonnostajat tuhisevat emon suojissa keskittyen syömiseen ja nukkumiseen. Konkarisynnyttäjä, mummokissa, HRH Vanamo siirsi pentupesän päättäväisesti rauhalliseen paikkaan, eli perimmäiseen nurkkaan sängyn alle.  Vanamon hopeanhohtoisia perillisiä tervehtiessämme täytyykin meidän palvelijoiden siis kumartaa syvään :)